Vapaaehtoinen perintä, oikeudellinen perintä, jälkiperintä – Tunnetko perinnän termit?

On tärkeää tuntea perinnän termit, jotta voi ymmärtää paremmin myös perinnän etenemistä. Perintälaki ja hyvä perintätapa säätelevät perinnän etenemistä ja sen takia perintään liittyy paljon termejä, jotka saattavat tuntua maallikon suuhun myös hieman hankalilta. Alla on avattuna joitakin keskeisimpiä perinnän termejä, jotka sinun olisi hyvä tuntea:

Lindorff24.fi -verkkopalvelusta saa nopeasti käsityksen Lindorffista tulleista perintälaskuista
Lindorff24.fi -verkkopalvelusta saa nopeasti käsityksen Lindorffista tulleista perintälaskuista

Vapaaehtoinen perintä:

  1. Maksumuistutus: Vapaaehtoisen perinnän ensimmäinen vaihe on maksumuistutus.  Maksumuistutus on ensimmäinen virallinen ilmoitus laskun maksamatta jäämisestä. Ensimmäisen maksullisen muistutuksen saa lähettää kuluttajalle aikaisintaan 14 päivän kuluttua eräpäivästä. Yrityksien kohdalla kulullinen maksumuistutus voidaan lähettää jo aiemmin. Maksumuistutuksesta ei seuraa maksuhäiriömerkintää. Maksumuistutuksen sisältöä ei ole perintälaissa säädelty, mutta siinä on hyvä ilmetä laskun tiedot, maksutiedot ja se, että kyseessä on maksumuistutus.
  2. Maksuvaatimus: Maksuvaatimus on maksukehotuskirje, jonka perintäyhtiö voi lähettää kuluttajalle aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua maksumuistutuksen lähettämisestä ja yrityksille jo aiemmin. Ellei laskua makseta ensimmäisellä maksuvaatimuksella, tämän jälkeen usein lähetetään vielä toinen maksuvaatimus aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua ensimmäisestä maksuvaatimuksesta. Maksuvaatimuksesta selviää muun muassa velkojan ja perintäyhtiön nimi ja yhteystiedot, velvoite tai sopimus johon velka perustuu, velan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut eriteltyinä, maksutiedot sekä mahdollisuus esittää huomautuksia velan määrästä tai perusteista. Maksuvaatimuksen sisällöstä ja enimmäiskuluista säädetään perintälaissa.
  3. Jälkiperintä: Jälkiperinnällä tarkoitetaan pitkittyneen velkatilanteen vapaaehtoista perintää, joka usein on vuorossa oikeudellisen perinnän jälkeen. Jälkiperinnällä pyritään saamaan vapaaehtoinen suoritus asiakkaalta ja huolehtimaan velkojan oikeuksista pitkittyneessä velkatilanteessa.

Oikeudellinen perintä:

Oikeudellisessa perinnässä haastehakemus toimitetaan käräjäoikeudelle. Tavoitteena on saada ulosottoa varten täytäntöönpanoperuste, kuten esimerkiksi tuomio, yksipuolinen tuomio tai päätös, jonka avulla saatava voidaan toimittaa ulosmitattavaksi. Haastehakemus on kirjallinen, allekirjoitettu asiakirja, jonka kantaja toimittaa velallisen kotipaikan käräjäoikeuteen. Asiakirja sisältää muun muassa kantajan vaatimukset. Lopulta käräjäoikeus antaa tuomion eli perustellun ratkaisun asiassa, jonka seurauksena voi olla maksuhäiriömerkintä. 

Trattaperintä:

Tratta on yritykselle osoitettu julkinen maksukehotus, joka voidaan protestoimalla saattaa muiden sidosryhmien tietoon. Protestointi aiheuttaa yritykselle myös maksuhäiriömerkinnän.

Saatavan riitautus:

Saatavan riitautus tulee olla perusteellinen. Esimerkiksi jos asiakas on maksanut jo velan, asiakkaan tulee kertoa mille tilille saatava on maksettu. Jos kyseessä on virheellinen tuote, asiakkaan tulee antaa selkeät lisätiedot ja perusteet tuotteen virheellisyydestä. Riidaton saatava tarkoittaa sitä, että velallinen ei ole maksanut, eikä kiistänyt saatavaa. Riitaisella saatavalla puolestaan tarkoitetaan sitä, että velallinen on kiistänyt saatavan perusteen tai määrän. Saatavan riitautukseen on oltava pätevä syy.

Ulosotto:

Ulosottoperuste on tuomioistuimen antama tuomio. Suoraan ulosottokelpoiset saatavat eivät mene haasteelle, eivätkä saa tuomiota. Tällaisia saatavia ovat muun muassa julkisoikeudelliset maksut, kuten päivähoitomaksut ja terveyskeskusmaksut sekä sakot ja osa vakuutusmaksuista. Ulosotto edellyttää tuomioistuimen tuomion, päätöksen, määräyksen ja vahvistaman sovinnon. Ulosmittauksella on tietty järjestys ja maksusuoritus ohjataan laskusaatavalle, joka on vanhin. Maksusuoritus lyhentää saatavaa järjestyksessä korko – pääoma – kulut. Ulosotto voi päättyä myös varattomuusesteeseen. Ulosotossa on mahdollista myös suppea ulosotto, joka edellyttää erityistä hakemusta. Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata toistuvaistulo tai veroennakon palautus sekä muu valtioneuvoston asetuksella säädettävä ominaisuus, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi.

Maksuhäiriömerkintä:

Maksuhäiriömerkintä on merkintä pitkittyneestä maksamattomasta laskusta ja se säädetään luottotietolaissa. Tavallisimmin maksuhäiriömerkintä syntyy, kun velkoja hakee maksutuomion velkaan ja sitä peritään ulosotossa. Osa maksuhäiriömerkinnöistä on viranomaisen toteamia ja osa velkojan ilmoittamia. Maksuhäiriömerkinnät tallennetaan julkiseen luottotietorekisteriin, minkä seurauksena on luottotietojen menetys määräajaksi.

Vanhentuminen eräpäivästä:

Velan vanhentuminen on katkaistava kolmen vuoden välein. Velka vanhentuu lopullisesti 20 vuoden kuluttua eräpäivästä, ellei tuomion antamisesta sitä ennen ole kulunut 15 vuotta.

Vanhentuminen tuomiosta:

Velan, joka on tuomioistuimen vahvistama, vanhentuminen on katkaistava viiden vuoden välein. Velka vanhentuu lopullisesti 15 vuoden kuluttua eräpäivästä, ellei tuomion antamisesta sitä ennen ole kulunut 20 vuotta.

Vapaaehtoisen perinnän keskeytys:

Jos asiakkaalla ei ole maksukykyä, niin saatava voidaan siirtää suoraan oikeudelliseen perintään. Tämän mahdollistamiseksi asiakkaan tulee toimittaa kirjallinen vaatimus. Keskeyttämällä vapaaehtoisen perinnän asiakkaalle ei saa aiheutua lisäkuluja vapaaehtoisesta perinnästä, mutta oikeudellisesta perinnästä niitä aiheutuu normaalisti.

Veli Hartola

veli.hartola@lindorff.com
044 020 8884
fi.linkedin.com/in/velihartola
twitter.com/VHartola

Search